FCV/Reds – PetPet 10-1 (4-0)

2 min 1-0 Tommi Vainio
35 min 2-0 Jaakko Tuomisalo
37 min 3-0 Tomi Moilanen
42 min 4-0 Lassi Paavolainen
56 min 5-0 Jani-Pekka Savenius
63 min 6-0 Risto Jussilainen
65 min 7-0 Jani-Pekka Savenius
69 min 8-0 Janne Porkka
73 min 9-0 Oma maali
77 min 9-1 rp. Aleksi Salmela
82 min 10-1 Jesse Vuorela

Syyskuun 11. päivä muistetaan vuodelta 2001 synkistä tunnelmista. Niin se oli myös vuonna 2008 kun Reds asteli viimeistä kertaa tällä kaudella kentälle Jyskän hulppeissa maisemissa. Kauden viimeinen peli on useasti monelle vanhemmalle pelimiehelle herkkä paikka, koska uran jatkosta ei ole tulevaisuudessa varmuutta. Vielä kun Tomppa pelasi jäähyväisottelun (tällä kaudella toisen kerran), nähtiin raavaillakin Reds-urhoilla muutama kyynel vierähtävän viileille punaisille poskipäille. Ennen peliä olleesta kelistäkin tuli mieleen suomaisemat kuokan ja Jussin kera.

Itse peli oli kuitenkin kaukana suomalaisesta mielen maisemasta ja muistutti lähinnä ruotsalaista "jätte kul" meininkiä, sen verran aurinkoisissa tunnelmissa peli pyöri tällä kertaa. Kahden edellisen matsin pelaajapulasta ei ollut tietoakaan Redsin kerätessä kentälle ainakin 15 miestä. Valitettavasti päivän vastustaja PetPet antoi edellisen kohtaamisen Jeren punaisen verran tasoitusta ja saapui paikalle vain kymmenen miehen voimin. Näin hieman poikkeuksellinen syyskausi sai jatkoa.

Pelin kuviot olivat selvät jo toisella minuutilla Tompan viimeistellessä Lastun tarjoilusta tilanteeksi 1-0. Tällä kertaa Tomppa säästyi kortilta, sillä politikoinnista vapaalla aluspaidalla verhottu trimmattu keho ei kaatanut yhtään naista onnesta selälleen. Seuraavat kolmekymmentä minuuttia mentiinkin melko tasaisissa tunnelmissa Redsin epäonnistuessa paikoista ja PetPetin jäätyessä parin kymmenen metrin päähän maalista. Ainoa merkintä pöytäkirjoihin näiltä hetkiltä oli Saven saama varoitus. Redsin epäonnistumisille saatiin myös järkevä selitys: Janne, Miska ja Juuso olivat kaikki tasoissa kamppailtaessa maalipörssin voitosta. Ei siis ihme, että Jannea ja Miskaa hieman jännitti maalitilanteissa. Juuso puolestaan oli jännityksissään rikkonut jalkansa eikä päässyt paikalle lainkaan.

30 minuutin jälkeen alkoi jälleen tapahtua, kun luottotoppari Jesse pääsi kokeilemaan puskua ja jatkopallon potkaisua, mutta tällä kertaa pallo ei vielä mennyt hyvin maalissa pelanneen PetPet moken taakse. 35. minuutilla Jessen topparipari Jaakko sen sijaan onnistui puskemaan annetusta kulmasta komean maalin ja lukemiksi 2-0. Tässä vaiheessa alkoikin loppupelin kestänyt ilotulitus. Jo 37 minuutin kohdalla Tomi syöksyi hienosti äimistelevän PetPet puolustuksen läpi ja laittoi pallon ammattilaisen elkein varmasti reppuun. Tästä viiden minuutin päästä Lastu karkasi laidalta, kavensi keskelle ja iski pallon maalin alanurkkaan parista kympistä, siirtäen Redsin taukojohtoon 4-0. Joku kehui maalia muka kauniiksi, mutta täytyy sanoa, että normaalisti Lastun maalit ovat paljon hienompia, mistä johtuu varmasti myös vähäinen maalisaldo kun ihan helppoja paikkoja ei viitsi viimeistellä.

Monessa raportissa kliseisesti todettu "toinen puoliaika jatkui siitä mihin ensimmäinen jäi" piti tälläkin kertaa paikkansa, toki kelloa käännettiin lisäajan verran taaksepäin. Puoliajan mielenkiintoisin taistelu käytiin maalipörssin voitosta. Laidalla hirmuvedossa ollut tuleva ammattilainen Miska antoi jatkuvasti hienoja tilanteita maalille, mutta ei saanut omista paikoista sisään. Jannekin kokeili pariin otteeseen moken sylin kestävyyttä. Näin maalinteon aloitti Save siirtämällä pallon varmasti sisään kympistä pelin 56. minuutilla. Tätä seurasi vikkeläkinttuisen Risen 6-0 sijoitusmaali läpiajon päätteeksi. Rise varmaan voittikin peliminuutteihin perustuvan maalipörssin, tai sitten Tomppa.

65. minuutilla oli Saven aika tehdä jo toinen maali. Save olikin ainoa joka tällä kertaa osui kahdesti. Jokaisen pelaajan unelmahetkellä eli 69. minuutilla saatiin lopulta ratkaisu kauden maalikuninkaan etsinnässä. Kovalla kokemuksella varustetun kylmähermoisen Litmasen manttelinperijän Jannen siirtäessä pallon varmasti moken längistä sisään. Lukemat 8-0. Noin 73. minuutilla nähtiin hieno viimeistely Redsin ylivoimahyökkäyksestä. Lastu heitti vasurilla matalan keskityksen maalille rynniville joukkuetovereilleen. Palloon pääsi kuitenkin alaspäin juossut PetPet pakki ensimmäisenä väliin ja siirsi suoraan juoksusta pallon noin boksin rajalta maalin etunurkkaan.

Omasta maalista suivaantunut tuomari päätti näyttää PetPetin seuraavasta tilanteesta säälistä pilkkua. Eipä tuolla merkitystä, toki Markolle olisi nollapelin suonut. 77.minuutilla tilanteeksi kaventui siis 9-1 rankusta. Viimeiset 15 minuuttia kauden avausmaalia kärjessä hakenut Jesse onnistui lopulta päättämään laitanousun 82. minuutilla pelin loppulukemiksi 10-1. Lopulta Jesseä siis onnisti ja varmasti maalin kuvailun jälkeen on myös kotona onnistanut.

Synkän syyskauden päätöspelistä jäi kaikille varmasti hyvä maku suuhun. Peli pyöri hienosti ja maalintekokin onnistui melko hyvin. Tätä varmasti auttoi vastustajan pelaaminen miehen vajaalla. Hienoa pelissä oli se, että kahdeksan eri miestä (ja yksi PetPetin pelaaja) onnistui maalinteossa. Ratkaisijoita löytyy laajalta rintamalta. PetPetille plussaa hienosta taistelusta, vaikka hieman keskikentän puolustusinto loppui toisella puoliajalla.

Janne ratkaisi lopulta maalipörssin voiton koko kauden kestäneellä tasaisen varmalla viimeistelyllä Juuson tehdessä maaleja lähinnä alkukaudesta ja Miskan loppukaudesta. Tänään edessä on sitten kauden yhteenveto saunaillan merkeissä, ja ensi kauden valmistelu alkaa samantien. Illalla saadaan todennäköisesti jo muutama allekirjoitus ensi kauden pelaajasopimuksiin. Huhujen mukaan kapteenia voi yrittää voidella tarjoamalla oluita, jotta sopimuksen yksityiskohdat olisivat mieleiset. Mahdollisesti jonkinlaista yhteenvetoa kaudesta tulee näille sivuille myöhemmin mikäli allekirjoittanut jonain synkkänä syysiltana intoutuu tarinoimaan.

Pelissä oli tällä kertaa mukana: Tomppa, Jaakko, Tomi, Lastu, Save, Rise, Janne, Jesse, Jere, Gibson, Henkka, Miska, Marko, Ana, Jonne, Joni ja Jussi.