FC Keitelejazz II – FCV/Reds 1-4 (0-0)

54 min  1-0 Jori Kuosmanen
57 min 1-1 Juuso Puttonen
63 min 1-2 Jani Savenius
68 min 1-3 Juuso Puttonen
80 min 1-4 Janne Porkka

Maanantaina 12.5 Reds matkusti Äänekoskelle, tuohon Keski-Suomen ylpeyteen, joka on tuttu huippuluokan urheilijoista ja härskeistä paperimiehistä. Redsin viimeisin vierasvoitto oli 362 päivän takaa kauden 2007 ensimmäisestä vieraspelistä KaDy II:sta vastaan. Nämä asiat saivat kokeneetkin Reds konkarit matkustamaan Äänekoskelle pelonsekaisin tuntein. Lisäksi joukkueen niskassa matkusti apina nimeltä Pakkovoitto heikosti kulkeneen avauspelin jälkeen.

Pienten viivytysten jälkeen joukkue pääsi lämmittelemään Äänekosken kakkoskentälle noin 20 minuuttia ennen pelin alkamista. Lämmittelyt jäivätkin hieman vähiin kun tuomari päätti viheltää pilliin 7 minuuttia etuajassa. Nopean palaverin jälkeen avauksen miehet saatiin asetettua ja joukkue asteli kentälle 4-4-2 kokoonpanolla.

Pelin alusta lähtien oli selvää, että kauniiden kuvioiden pelaaminen pahasti epätasaisella kentällä oli lähes mahdotonta. Tästä johtuen molemmat joukkueet keskittyivätkin lähinnä roiskimaan palloa hyökkääjille. Nämä pallot jäivät kuitenkin poikkeuksetta vastustajien puolustajille eikä kumpikaan joukkue saanut tilanteita aikaiseksi. Epätasainen kenttä helpotti selvästi Keitelejazzin peliä, sillä joukkueen keskimitta oli 20 senttiä pidempi kuin Redsin. Lieneekö syynä maaseudun parempi ruokavalio vai paperitehtaan kemikaalit.

Ensimmäinen puoliaika meni siis ilman kunnollisia maalipaikkoja. Parhaimmat paikat olivat Janin 20 metrista laukoma vapari ylärimaan ja Keitelejazzin kulmapotkuhärdelli, jonka aikana joukkue sai viisi kulmaa putkeen, jotka puolustus tai Juho torjuivat kulmiksi. Keitelejazz vei muutenkin pääpallot 100-0 (siis oikeasti puoliajalla tuli 100 pääpalloa ja Keitelejazz voitti nämä kaikki), minkä takia joukkueen kulmat olivat kauttaaltaan vaarallisia.

Ensimmäisen puoliajan lopulla Reds vaihtoi kentälle kaksi kärkeä sekä Jannen hyökkääväksi inneriksi. Tämä piristi selvästi joukkueen hyökkäyspeliä, sillä ennen tätä Janne joutui valumaan kärjestä hakemaan keskikentälle palloja, minkä seurauksena toinen hyökki joutui taistelemaan yksin neljää Jazzmiestä vastaan.

Redsin piristynyt peli palkittiinkin Keitelejazzin tekemällä maalilla. Maali syntyi "yllättäen" kulmapotkusta. Tässä vaiheessa moni Reds fani varmasti jo mietti, että taasko tässä käy näin. Vaan eipä hetkeäkään kun Redsin tehopelaaja Juuso Puttonen iski kulmasta päällään tasoituksen Peten tarjoilusta. Tämä oli muuten pelin ensimmäinen pääpallo, jonka Reds voitti.

Maalista seurasi loistava puolituntinen, jonka aikana Reds pelasi kauden selvästi parasta peliä. Jopa mahdottomaksi epäilty syöttöpeli toimi kuin unelma eikä kenttä tai vastustaja pystynyt pysäyttämään vyöryvää Reds rykelmää. Eikä aikaakaan kun Janne pelasi Jani Saveniuksen keskeltä läpi, josta mies viimeisteli ammattilaisen tarkkuudella nostamalla vastaan tulleen maalivahdin yli. Kauaa ei kerennyt tästäkään maalista kulua kun Juuso viimeisteli toistamiseen sijoittamalla pallon boxin sisältä moken ohi. Tässä vaiheessa viimeistään Keitelejazzin selkäranka katkesi. Viimeiseksi vartiksi Reds siirtyi vielä 4-5-1 kuvioon, joka esti Keitelejazzilta kaiken pelinrakentelun.

Kymmenen minuuttia ennen loppua Janne Porkka pääsi vielä kaunistelemaan lukemia kikkailemalla vitosen viivalla ja viemällä pakin ja moken niin sanotusti lähigrillille. Lopputulos oli siis kauniissa Äänekosken kevätilmassa 4-1 Redsille.

Tällä kertaa Redsin viimeistely oli täysin eri luokkaa kuin edellisessä KonnU pelissä. Varsinkin Juuso kiitti toisen puoliajan komennuksesta kärkeen tekemällä kaksi maalia. Liiallisen ylpistymisen hillitsemiseksi joukkueen kapteeni näytti esimerkkiä pelin lopussa ampumalla volleyn kolmesta metristä yli maalin. Selityksinä kuultiin tilanteen tulleen niin yllättäen ja laukauksen lähteneen vasurilla.

Yhteenvetona siis: Ensimmäinen puoliaika oli molemmilta mitään sanomatonta roiskimista. Toinen puoliaika oli täysin Redsin lähinnä täysin haltuun saadun keskikentän ja vastustajan väsymisen ansiosta. Puolustus toimi ja hyökkäys viimeisteli hyvin. Varoituksiakin tuli kaksi, toinen Janille muurin paikan kysymisestä ja toinen Qaisarille pallon potkaisemisesta huitsin nevadaan vihellyksen jälkeen. Pelissä nähtiin myös muutama tappotaklaus ja liuku jalkapohjat edellä. Näistä ei kuitenkaan kortteja jaettu. Molemmat moket olisivat ainakin ansainneet vähintään keltaisen. Yhden taklauksen takia myös Gibson joutui yllättäen jättämään kentän.

Kaiken kaikkiaan mukava iltapuhde ennakkoa paremmassa säässä. Keitelejazz osoittautui taitavaksi pääpelijoukkueeksi, joka oli selvästi harjoitellut erikoistilanteita. Jalka heillä ei kuitenkaan liikkunut pallon kanssa, tai ilman, riittävän hyvin. Tärkeintä ovat kolme pistettä ja vuoden kestäneen vieraspiinan päättyminen. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi viikon JPS II peliä. 

Pelissä mukana: Jesse, Pete, Jonne, Janne, Jaakko, Juho, Miska, Juuso, Lastu, Joni, Nima, Henri, Qaisar, Jani, Gibson, Ana.

Ps. Maalien syntymisajat on heitetty hatusta, kun ei niitä ollut pöytäkirjassa. Ainiin ja allekirjoittaneen kynä jäi tuomarin haltuun. Toivottavasti tätä ei lasketa lahjontayritykseksi.